Miami

(Oon kirjoitellut tätä tekstiä jo varmaan noin kuukausi sitten, joten toi alkuteksti liittyy elokuu-fiiliksiin, ei niinkään Madridiin, oon tosi ajan tasalla täällä, enkä tietenkään jaksa muokata :D Aattelin, että pitäisköhän oikeesti nyt saada nää reissupostaukset valmiiksi, et pääsisi hetkeksi nauttimaan rantakuvista, Madridissa on yllättävänkin syksyistä, ja öisin kylmä ku lämmitys ei oo vielä päällä!)
Ihan outoa, mutta toisaalta tosi ihanaa kirjoittaa reissusta ja muistella sitä, tuntuu nimittäin, että alkukesä, toi reissu ja se ihana rentous ja vapaus olis joltain toiselta planeetalta, eikä oo voinut tapahtua tänä kesänä. Nyt mun elämä on lähinnä ollut vaan töitä, töitä ja vähän lisää töitä, ja tuntuu et kesä on mennyt ihan ohi. Vapaapäivät on ollut ihania, mutta niitäkin on aikas vähän, niin ne ei paina tässä vaakakupissa niin paljon. Noh rahaa tarttee kaikkeen ihanaan mitä on suunnitteilla ja tietysti tohon reissuunkin kului ihan kiitettäväsi, ei siinä mitään että tavoitteena ollut kesän #workhardplayhard on ollut pikemminkin #workhardworkhard :D

Niin, eli Miami. Se oli reissun eka kohde, Aneten kanssa aika into pinkeenä oltiin pe-aamuna aikasin Helsinki-Vantaalla valmiina matkaan, Lontoon kautta saavuttiin Miamiin ja tavattiin Jannika siellä. Tää tuleva vuodatus ei varsinaisesti liity reissuun ja jos haluaa skipata vahvat mielipiteet ja politisoinnin ja siirtyä suoraan matkakertomukseen, lue vasta seuraavasta kappaleesta alkaen :D Mun on kuitenkin pakko sanoa, et oli hämmentävää löytää ittensä Jenkeistä. Tytöt oli valinnut matkakohteet ennen ku mä liityin niiden seuraan matkalle ja ei sillä etteikö näin jälkikäteen ajateltuna kaikki kohteet olis ollut mahtavia ja ettenkö aina olis halunnut käydä varsinkin New Yorkissa, ei minä vaikka vuosi sitten olisi millään uskonut, että löytää ittensä vuoden päästä jostain muualta Jenkkilästä kuin Nykistä (tai edes sieltä). Jokainen, joka on lukenut vähäänkään enempää Latinalaisen Amerikan historiasta ja nykypäivästä vihaa Yhdysvaltoja valtiollisena toimijana. Lisäksi mä inhoan niiden itse päättämäänsä asemaa maailmanpoliisina, sekä sitä että ne kuvittelee olevansa ilmastonmuutoksen yläpuolella, ja ne voi esimerkiksi ajella maastureillaan kuin viimeistä päivää, mitä sillä nyt julkisella liikenteellä tekee. Lentokentillä vahvistui myös halveksunta niitä turvatoimia vastaan ja sitä että ne kuvittelee, että jokainen on a) terroristi b) haluaa jäädä laittomasti niiden maahan. Entä jos joku ihan oikeasti haluaa vaan tulla lomalle muutamaksi päiväksi ja sitten ihan suosiolla ja mieluusti lähtee pois? Mulla oli valtavasti stereotypioita ja ennakkoluuloja Jenkkilää ja jenkkejä kohtaan, ja niistä osa osottautui todeksi ja osa ei.

Jenkkeihin oli tästä kaikesta huolimatta kuitenkin päädytty ja olihan se mielenkiintoista päästä kokemaan.

Ihan järjettömän kokoiset salaatit ekassa dinerissa

Miamissa kaikki oli suurta ja hienoa. Katumaasturit kilpaili suuruudellaan ja ruoka-annokset oli valtavia, talot korkeita ja hienostuneen kauniita, ja ihmiset sitäkin kauniimpia. Meiän hotelli oli South Beachin aika päässä, joka oli kyllä hyvä valinta, sijainti oli keskeinen rannan ja iltaelämän kannalta, mutta kuitenkin vähän syrjässä.Tästä tekstistä tulee nyt varmaan aika sillisalaatti, lähinnä isken kuvia ja sitten selitän niitä enemmän tai vähemmän.

Ekana aamuna olin tosi ylpeä meistä kun mentiin Jannikan kaa lenkille (tai no okei Jannulle ihan normaalitoimintaa, mutta mä oon maailman huonoin lenkkeilijä :D) Kello oli yheksän aamulla, mutta lämmin oli ja rannalla aikas paljon muitakin lenkkeilijöitä, oli kyl kiva kokemus! Se olikin kyllä ainut aamu ku mut sai moisen urheilusuorituksen tekemään, Jannu yritti toisenakin aamuna mutta palas aika pian kaatosateen yllätettyä. Pari kertaa Miamissa oli kunnon ukkosmyrsky, vettä tuli niin pirusti.

Kuuluisa Ocean Drive

Yhtenä päivänä lähettiin käymään Downtownissa ja tsekkaamassa Little Havanna tavoitteena löytää jotain hyvää kuubalaista ruokaa ja meininkiä. Matka bussilla sinne oli aika vaikuttava, 15 min bussilla ja siinä välissä oli muutama saari, joissa näytti olevan aina vaan hulppeampia taloja ja ilmeisesti saarille ei edes tavalliset tallaajat päässy. Downtownissa ei ollut mitään kauhean ihmeellistä ainakin yhen päiväretken perusteella, vain todella paljon korkeita rakennuksia ja kiva puisto. Sen lisäksi täytyy sanoa, että vaikka Miamissa ei tunnuttu käyttävän julkista liikennettä juurikaan (monsteriautot anteeks katumaasturit on niin hirveen paljon kätevämpiä), oli se mielettömän toimivaa ja halpaa! South Beachia pääsi ympäriinsä bussilla, joka maksoi 25 senttiä ja keskustassa oli semmoinen juna, joka meni noin 10 metrin korkeudessa paria eri reittiä, ja se oli ilmainen. Miami sai suurensuuren plussapisteen tuosta. 

Little Havanna oli aika pettymys, tai ainakin pääkatu oli vaan leveä katu, jossa meni paljon autoja, eikä löydetty kuubalaista ruokaa vaikka paikalliselta herraltakin kysyin asiasta. Ilmeisesti olisi pitänyt tietää vähän tarkemmin minne on menossa, mutta me tyydyttiin sitten vaan syömään meksikolaista ruokaa (no jotain latinoa ees, ja nam oli hyvää!) ja ottamaan kuvia palomiesten kanssa :D Miami oli kyllä siitä hauska kaupunki, että aivan kaikkialla ja koko ajan kuuli espanjaa. Miamihan on Jenkkien latinopääkaupunki ja ilmeisesti jopa puolet kaupungin asukkaista on espanjankielisiä. Joissain Latinalaisen Amerikan määritelmissä myös Miami lasketaan kuuluvaksi tähän alueeseen. Olin siis onnellinen päästessäni höpöttämään myös espanjaa!

Hyvää italiaista ruokaa!

Shoppailemassa käytiin vähän kuuluisalla ostoskadulla Lincoln Roadilla, jonka lisäksi Aneten kanssa tehtiin ostosmatka melkein tunnin matkan päähän valtavan kokoiseen ostoskeskukseen. Yllättävän vähän ostettavaa kuitenkin löydettiin! Suurin osa kaupoista oli vähän liian hienoja mun makuun, oikeastaan ainoastaan Forever21 oli sopiva mun lompakolle (oon muutenkin maailman pihein shoppailija, katon yleensä aina vaan ale-hyllyt ja ostan niistä :D) ja kyseisestä löytykin matkan kohteissa jonkun verran kaikkea, valikoimakin oli todella suuri. Lisäksi Jenkit ja Puerto Rico oli tietenkin Converse- ja Vans rakastajan taivas! Ostin yhet Vansit ja kahet Converset ja maksoin niistä yhteensä n. 60 euroa, kun sillä hinnalla ei olisi saanut ees yhtiä consseja tältä puolelta Atlanttia.

Jalkapallon MM-kisat osu just meiän reissun ajalle, ja vaikkei katottukaan kauheen monta matsia, oli se mukana reissussa koko ajan. Jamaikalla meiltä aina kyseltiin, että mitä joukkuetta kannatetaan, Puerto Ricossa törmättiin Kolumbian kannattajiin ja katoin koko huippujännittävän Brasilia-Kolumbia puolivälierän JFK:llä lentoa odottaessa todella monen Brasilian-kannattajan kanssa. Miamissa mentiin ihan tietoisesti kattoo yks peli terassille, jossa oli muutama muukin ihminen ja meininki mahtava!

Miami oli hyvä reissunaloituspaikka. Rento meininki, paljon aurinkoa ja rantaa, kelpasi kyllä. Taidettiin olla vissiin viis päivää yhteensä ja se oli kyllä ihan hyvä aika, pääsi näkemään kaiken oleellisen.  Miamista matka jatkuikin sitten Jamaikalle, siitä seuraavaksi! Ah sanon jo nyt, et Jamaika oli aivan mahtava, rakastuin *-*

Kattoterassibileet oli aika siistit!

Ah ja nam yksinkertaisesti vaan aivan mielettömän hyvät ribsit ja viel noiden bataattiperunoiden kaa, T.G.I Fridays <3 Käytiin uudestaan vielä NYKissäkin (kaks kertaa kröhm), et pääs viel herkuttelemaan noilla. Joku sano, et Madridissakin on Fridays, sinne on pakko päästä!

Kuka muu muka

Eilinen oli parhautta. Oltiin saatu siis Anniinan kaa liput Cheekin lisäkeikalle stadionille, ja tätä oltiinkin odotettu jo viime joulukuusta lähtien. Sää oli onneksi kirkas, sadetakin olin ottanut ihan turhaan mukaan. Siis herranjumala minkälainen keikka! Show oli aivan mieletön kaikkine ilotulituksineen, valoineen ja räjähdyksin.

Lavalla oli tosi paljon vierailijoita, Cheekin omista biiseistä ketään ei tullut taustanauhalta, vaan jokainen oli ihan ite laulamassa osuutensa. Sanni oli ihanin, samoin kuin Mitä tänne jää -biisissä vieraillut Erin, Jukka Poika ja Jonne Aaron myös. Oltiin aika lähellä jo valmiiks (aitojen takana oli golden circle, johon en tiiä paljonko liput olis maksanut), mutta pian huomasin, et sinne aitojen sisälle menee enemmän porukkaa ja ne jakaa rannekkeita sinne, joten seurattiin porukkaa ja päästiin sinne golden circlelle siis ilmaiseksi! Kelpaa ;)

Musta tuntuu, etten kunnolla ees muista tosta keikasta, koska oon ollut niin hurmiossa. Hypittiin, tanssittiin ja laulettiin aivan täysiä koko keikka, niinku musta tuntuu et loput 40 000 ihmistäkin teki. Fiilis oli aivan uskomaton, meteli ihan järjetön ja aivan mieletöntä ku vähän hitaammissa biiseissä pimeässä illassa oli katsomot täynnä sytkäreitä ja kännykän valoa. Huh huh, en tiiä miten tästä nyt innostuin oman postauksen tekemään, varsinkaan ku en tiiä oliko tässä nyt niin kauheesti asiaa mut ah ja huh oon niin rakastunut, on se vaan Suomen komein mies. Se karisma on vaan jotain käsittämätöntä! Huomasi, että Cheekiä varmasti jännitti tosi paljon, koska vähän harmittavasti siltä ei näkynyt niin paljon sitä maailman ihanin hymyä mitä oon edellisillä keikoilla todistanut, se "mitä ihmettä te kaikki teette täällä, ette voi tykätä musta niin paljoa" veikeä hymy. Välillä se näytti keskittyvän niin paljon siihen, ettei suorituksessa mee mitään pieleen, että toivon että se myös kuitenkin tajusi nauttia kunnolla ja olla ylpeä saavutuksestaan. No jopas meni tämmöseks rakastuneen höpinäksi ;D


Anyway oon vaan vieläkin niin onnellinen, että tajuttiin ostaa noi liput ja saatiin ne, mulla on vieläkin niin euforinen olo aivan mahtavasta illasta, olis tehnyt mieli ostaa lippu tällekin illalle :D no onneks meteli on niin kova, et se kuuluu mun kämpille asti ja just harkitsen tässä pientä iltalenkkiä stadionin lähelle kuuntelemaan josko se soittais jotain eri biisejä tänään. Ah vihatkoon kuka vihaa, mut mä kyllä rakastan <3

Mulla olis ollut Parempi mies -biisistä parempi video, mutta se oli liian iso lähetettäväksi. Tässä pieni pätkä Fiiliksissä -kappaleesta, toimi kans aikas hyvin kreisibailaukseen

Ps. Keskiviikkona oli sateen jälkeen aivan upea sateenkaari keskustassa:

Pps. Nyt ku mulla on Samsung puhelimena, niin mulla on myös kaikenmaailman hienouksia, kuten instagram, käyttäjänimi saarkaroliina, jos jotakuta kiinnostaa :)

Ppps. Anteeks etten vieläkään oo kirjoittanut reissusta sen enempää! Mun kone reistailee, työt lamaannuttaa mut sen verran pahasti et kotona ei juuri muuta jaksa tehä ku lysähtää sängylle ja kattoa Serranoita (vähän preppaan itteäni Madridin espanjaa varten), mut koitan löytää energiaa, kyl mä itekin haluisin lukea mitä saankaan aikaseks kirjoittaa :D

But first, let me take a selfie

Dodii, pari viikkoa oon ollu taas Suomessa ja ehin just viikonlopun käväistä Kööpenhaminassakin. Meiän tyttöjen reissu oli aivan upea, kolmessa viikossa koettiin ja nähtiin uskomattoman paljon hienoja asioita, aika meni todella nopeasti. Epätasaisen tasaisesti tulee omat kirjoitukset jokaisesta kohteesta, mutta koska matkalla tuntui olevan selkeä teema, tehdäänpä ensimmäisenä yksi postaus siitä. Eli haha ette näe vielä juurikaan maisemia, lähinnä vaaan meidän pärstiä :D Eli pääsette nauttimaan matkan parhaista selfieistä, suurimmasta osasta kiitos Anetelle, meiän selfie-mestarille ;)

Miamissa hotellissa

Miami Beach

Miami downtown

Puerto Ricossa vuokra-auto

Times Square

Boston Bay, Jamaika

El Yunquen sademetsä, Puerto Rico

San Juan, Puerto Rico

METin portaat, New York

Times Square

Kattoterassi Nykin hotellissa

Hotellilla Puerto Ricossa

Brooklyn Bridge, New York

Tää tyyppi pyöri tuolla ja otti kaikkien kanssa kuvia huutaen aina "random selfie", hauskaa oli :D kuva Instagramista.

Bongaa meiät! (kuva Instagramista)

Seuraavalla kerralla sitten jotain maisemiakin :D

Lähdetään kauas pois, sinne mis on lämmin

(Anetelle propsit kuvasta!) Ei mulla oikeastaan muuta, mulla alkoi kesäloma, huomenna on lähtö, kolme viikkoa, neljä kohdetta, kaksi ihanaa matkakumppania, ah onko parasta vai onko parasta! En oo taas vaihteen vuoksi yhtään tajunnut, että lähetään ihan justiinsa, se varmaan iskee vasta sitten ku ollaan Miamiin laskeuduttu. Siis ihan oikeesti, Karibian turkoosi vesi, Miamin Little Havanna ja hei New York, onhan se todellakin yksi bucket list-kohdista!

Palailen sitten reissun jälkeen tunnelmiin varmasti miljoonien kuvien kera :)

Linja-autojen ja rakkauden perässä voi juosta tai odottaa seuraavaa

Pääsiäisenä ihanassa säässä ekaa kertaa mökillä ja grilliruokaa, ah mikä kesäfiilis!

Hei taas todella pitkästä aikaa! Aiempi kerran kuukaudessa kirjoitustahti on nähtävästi vaihtunut kerran kahessa kuukaudessa tahtiin.. No mutta nyt tulee muutosta, sillä vihdoin on (melkein) se himoitsemani toukokuu, ja tiättekö mä oon ihan just kandi! Just muokkasin kypsyysnäytteen kuntoon, ja se olikin sitten viimeinen asia, mitä mun piti tähän tutkintoon kirjoittaa <3 Nyt vaan venailen, että saisin viimeiset arvosanat ja sitten ens viikolla voin viedä kaikki suoritusmerkinnät tiedekuntaan ja valmistua!! Just eilen mun opettaja oli arvostellut mun kandin, ja sain siitä vitosen, eli parhaimman arvosanan! Fiilis on mieletön, sen kandin eteen on nimittäin stressattu ja tehty töitä ihan hulluna, aivan mahtavaa saada siitä noin hyvä palkinto. 

Mut juu kandista teen ihan oman kirjoituksensa, ja muutenkin postauksia alkaa varmaan syntyä taas vähän useammin, mulla nimittäin vihdoin monen kuukauden jälkeen on vähän vapaa-aikaakin :o Ehdin jo tossa kiireisimpänä aikana unohtaa, että mitä se semmonen käsite kuin vapaa-aika oikein tarkoittaa. Noh senkin takia tänä keväänä oon käynyt läpi hieman useampiakin hermoromahduksia, mutta ehkäpä tää vihdoin tästä.

Mutta siis nyt palaan muutamaan juttuun, jotka on tapahtunut jo tammi-maaliskuussa, joista on pitänyt pitkään kirjoittaa. Ensinnäkin tän tekstin otsikko on mun mielestä yks parhaimmista elämänohjeista, joita voi musiikista saada, eli Pariisin Kevään Pikku-Huopalahti-biisistä. Kun mun perulainen kaveri viel oli täällä, käytiin Pariisin Kevään keikalla Tampereella. Älkää kysykö miks se tykkää musiikista, jonka lyriikoista se ei ymmärrä mitään (mäkään en tajua että miksi :D), mutta tykkää kuitenkin ja mä rakastan tota bändiä! Keikan jälkeen rakastan vielä enemmän, aivan mahtava tunnelma, ihania kappaleita ja oltiin melkein eturivissä. Ennen encorea ne poistu lavalta suoraan siitä mun vierestä ja olisin halutessani voinut koskettaa Arto Tuunelaa, mut ei sit ihan kehannut. Ah varsinkin Meteoriitti, se on mun oodi Perulle ja siihen liittyy niin paljon muistoja, mahdoton selvitä siitä biisistä ilman kyyneleitä. Christian otti näitä kuvia ku mä keskityin vaan nautiskelemaan hetkestä, kiitos sille!

Käytiin Tampereella myös Näsinneulassa ihailemassa maisemia. Toi oli ihan maaliskuun alkua, Näsijärvi oli vielä jäässä ja maisemat upeat, varsinkin auringonlasku todella nätti. Istuttiin siellä lähemmäs pari tuntia ihan vaan nautiskelemassa rauhasta.

Silloin kun Christian oli täällä, tuli tehtyä ton Tampereen lisäksi paljon "turistijuttuja" ja muutenkin kaikkea kivaa, jota ei olisi ehkä muuten tehnyt, joten niistä fiilistelyä vielä. Kuvat on aika talvisia, mutta ei se mitään, parempi myöhään ku ei milloinkaan muistella sitä melkein-talvea mikä täällä oli :D

Käytiin mm. Rautatientorilla luistelemassa. Ihan hyvin toi yks veti, ei ees kaatunut kertaakaan, mutta muuten ei meno mitään päätähuimaavaa ollut. Enpä itekään oo luistellut varmaan pariin vuoteen niin olin kyllä kans vähän hukassa. (Sori muuten kaikki kuvat tässä kirjoituksessa on kännykällä otettuja, ja mun rakas nokiani on vähän heikko kuvanlaadun kanssa..)

Suosittelen ehdottomasti menemään joskus Suomenlinnaan talvella! Siellä ei ollut yhtään ketään, mitä ei ikinä tapahtuis kesällä. Oli tosi nättiä! Ja oli kiva nähdä ne samat paikat, joissa on kesällä monen monta kertaa käynyt, myös talvella hieman erinäköisinä. Okei myös oli noin -20 astetta, joten ihan ymmärrän ettei kukaan muu hullu lähtenyt sinne Siperiaan. Onneks ei kuitenkaan tuullut! Sen 20 astetta pakkasta voi viel ottaa, mut jos siihen lisättäis tuuli, tulis kyllä ruumiita.

Mul oli hei neljät housut päällekkäin ja silti meinas jäätyä :D

 

Noniin siinä nyt jonkun verran kuvia. Ainiin btw, mun pieni ahdistus siitä, ettei oo mitään matkoja konkreettisesti tiedossa, on muuttunut aika radikaalisti. Just pääsiäisenä olin Jannikan ja sen Pariisin kavereiden kanssa Barcelonassa muutaman päivän. Barcelona oli ihana kuten aina ja siellä oli jo aika lämmin, niin pysty istuskelemaan puistoissa, rannalla ja terasseilla. Olin vaan kipee koko matkan, ja jaksoin vain finrexin ja buranan avulla, niin mulla meni koko reissu vähän plörinäksi. Mutta sen verran mitä pystyin olemaan meiningeissä mukana, oli kivaa! Niin ja sit kesäkuussa odottaa aikasmoinen reissu, kun siskokset lähtee vihdoin valloittamaan maailmaa, mitä meiän on tosi pitkään jo pitänyt tehdä. Edessä on kolme viikkoa reitillä Miami-Jamaika-Puerto Rico-New York, kaikki muu vielä aikas auki, mut eiköhän tuu aikas upeeta! Ja sit viel heinäkuussa ihan miniloma mun veljen kanssa Kööpenhaminaan, liput oli niin halvat, et olis ollut melkein rikos olla ostamatta niitä, ja ihana päästä vihdoin Kasun kanssa jonnekin matkalle. Juu että nyt näitä reissuja on tässä jonkin verran kertynyt taas ja töitä on pakko tehä hulluna kerätäkseen rahaa, mutta ei se mitään :D